Kyberhyökkäysaalto kauppojen kylmälaitteisiin Euroopassa

Kauppojen kylmälaitteisiin kohdistuneet kyberhyökkäykset ovat aiheuttaneet elintarvikehävikkiä ja nostaneet esiin kiinteistöautomaation kyberturvallisuuden riskit.

Kuva: Kuvituskuva

Euroopan päivittäistavarakaupoissa on nähty poikkeuksellinen kyberhyökkäysten aalto, jossa hyökkäysten kohteena eivät ole olleet kassajärjestelmät tai asiakastiedot, vaan suoraan kauppojen kylmä- ja pakastejärjestelmät.

Lokakuussa Ranskassa satojen myymälöiden kylmälaitteisiin murtauduttiin ja niiden ohjausjärjestelmien asetuksia muutettiin. Hyökkääjät muuttivat muun muassa sulatusjaksoja ja lämpötiloja siten, että pakasteet ja kylmäsäilytettävät tuotteet alkoivat lämmetä. Joissakin tapauksissa lämpötila nousi jopa 50 asteeseen, minkä seurauksena kaupat joutuivat hävittämään huomattavia määriä elintarvikkeita.

Tilanne on laajentunut marraskuun alussa. Marraskuun 2. päivänä kyberhäiriöitä on raportoitu muun muassa Ruotsin, Belgian, Luxemburgin ja Viron kaupoissa. Irlannissa SuperValu-ketju joutui poistamaan kylmä- ja pakastetuotteita myynnistä 13 myymälässä kylmälaitteisiin kohdistuneen kyberhyökkäyksen vuoksi.

Nyt myös suomalaisiin kauppoihin on kohdistunut samankaltaista toimintaa.

Hyökkäysten keskiössä ovat olleet internetiin yhdistetyt kylmäjärjestelmien etähallintalaitteet. Niiden avulla huoltoyhtiöt voivat seurata ja säätää laitteiden toimintaa etänä. Samalla järjestelmistä on muodostunut uusi hyökkäyspinta, etenkin jos käytössä on vanhentuneita ohjelmistoja, heikkoja salasanoja tai suojaamattomia etäyhteyksiä.

Tapahtumat nostavat esiin laajemman kysymyksen kiinteistöautomaation kyberturvallisuudesta. Ilmanvaihto, jäähdytys, lämmitys, kylmätekniikka ja kulunvalvonta ovat yhä vahvemmin verkottuneita järjestelmiä. Kyberhyökkäys ei siten välttämättä tarkoita tietojen varastamista tai tietojärjestelmien kaatumista – se voi muuttaa suoraan rakennuksen fyysisiä olosuhteita ja vaarantaa sen toiminnan. Mitä näillä haetaan, voidaan vain arvailla.

Kylmäjärjestelmien tapauksessa seurauksena voi olla arvokas tuotehävikki. Laajemmin kyse on kuitenkin huoltovarmuudesta. Kuinka riippuvaisia yhteiskunnan kriittiset palvelut ovat etäohjattavista teknisistä järjestelmistä, ja kuinka hyvin niiden toiminta voidaan turvata myös poikkeustilanteissa?